Aug 2, 2018

I made a table - tarina pöydästä


Suoritin 2017-2018 talven aikana Oulun yliopistossa teknisen työn ja teknologiakasvatuksen sivuainekokonaisuuden. 25:n opintopisteen kokonaisuus koostui neljästä kurssista, joista 10:n opintopisteen materiaali- ja valmistusteknologian kurssilla piti suunnitella kolmen huonekalun kokonaisuus. Yksi huonekalu piti toteuttaa valmiiksi tuotteeksi ja pääasiallinen materiaali piti olla puuta.

Lähtökohta kurssille ja koko opinnoille oli herkullinen. Olin aikaisemmin keskittynyt kolmiulotteiseen kuvataiteeseen, lähinnä kuvanveistoon ja ympäristötaiteeseen. Omassa taiteessa on aina ollu pieniä insinöörimäisiä piirteitä, olen tykännyt suunnitella ja myös vähän laskea. Tarkka piirtäminen ja tarkkuutta vaativat tehtävät ovat olleet aina mieluisia.

Kun kuulin, että kurssityönä pitää tehdä huonekalu, oli alusta asti selvää että haluan tehdä klassisen kauniin ja tarpeeksi ison työpöydän. Mahdollisimman siro, kevyen näköisen, mutta rakenteelta niin tukevan kuin mahdollista.
                         
Suunnitteluun käytin aikaa kaksi kuukautta. Yritin etsiä itseä miellyttäviä moderneja pöytiä, otin vaikutteita vanhoista klassikoista, pyörittelin ideoita paperilla ja piirsin A4-kokoon suht tarkan luonnoksen miltä pöytä voisi näyttää. Suunnittelussa en pitänyt kiirettä, ja kun olin katsonut pientä luonnosta tarpeeksi kauan, piirsin lopullisen version 1:1 kokoon ja aloin töihin. Materiaaleiksi valikoitui koivu ja ruostumaton teräs.


Piirustukset 1:1 koossa. Paperilla pöytä on kuvattu alhaalta, edestä ja sivusta. Kun puhutaan oppiaineesta nimeltä käsityö ja piirustusten piirtämisestä, niin itselle ainoa oikea vaihtoehto on tehdä piirustukset kynällä paperille. Tietokoneella tehdyt mallinnukset tappavat kädentaidot ja tietokoneella piirustusten tekeminen on mallintamista, ei piirtämistä.


Päätin tehdä ensin jalat ja sitten vasta kannen. Jalat aloitin jalkojen tukipuista, mitä kutsuin itse laivaksi. Vasemmassa yläkulmassa näkyy muistiinpanot missä järjestyksessä piti sahata ja höylätä mitäkin.


Alkuun tein vannesahalla pienet railot helpottamaan sahausta


Paksun kappaleen sahaaminen ilman minkäänlaista tukea oli suhteellisen tarkkaa hommaa


Sahatun pinnan tasoitin oikohöylällä


Tarkistus että höylätty pinta on suora


Mallaus piirustusten päälle. Paperille tehdyistä 1:1 piirustuksista oli suuri apu, kappaleita pystyi sovittamaan paperin päälle.


Piirsin kappaleeseen lisää sahattavia linjoja


Pyörösahan ääreen seuraavaksi ja käänsin terän 45 asteen kulmaan


Hyvällä pyörösahalla on ilo työskennellä


Ja sitten toinen samanlainen

Mallailua piirustusten päälle


Digitaalinen kulmamittari olisi ollut kätevä, mutta nyt piti tyytyä puhelimeen johon ei kannata liikaa luottaa. Tällä sai suuntaa antavia lukemia.


Merkkasin jalkojen paikat


Olin piirtänyt jalkojen yläpään profiiliksi 50x50mm, mutta koska jalat piti saada yhdestä puusta eikä liimaaminen ollut vaihtoehto, 50mm maksusta koivusta lähti höylätessä viisi ylimääräistä milliä.


Sahasin jalat suorakulmaisiksi särmiöiksi. Nämäkään eivät jääneet suorakulmaisiksi


Jalkojen kiinnitys tukipuuhun rampamuttereilla


Rampamuttereiden kiinnitystä varten piti tehdä muutama jigi


Vasemmalla upotettu rampamutteri, kappaleen kyljessä näkyy reikien koot ja reikien syvyydet. Oikealla jigit eri kokoisille rei’ille.


Ensimmäinen tenkkapoo ja suunnittelumoka tuli tässä. 14mm poranterä ei tietenkään mahdu akkuporakoneeseen, terää täytyi käyttää sorvissa ja ottaa kannasta vähän pois.


Problem solved - terän profiilista tuli aika hauska


Ja jokseenkin hullunkuriset mittasuhteet


Jigien läpi sai porattua jalkojen päihin kohtisuorat reiät. Tämän olisi voinut tehdä varmaan pylväsporakoneellakin, mutta koin kyseisen tavan helpommaksi.


Jigien avulla reijät sai kohdistettua samaan kohtaan


Rampamutterille oli aluksi pieni kaulus johon mutteri upposi kevyellä puristuksella paikoilleen


Pitkän pultin avulla mutterin sai ruuvattua suoraan


Kaikki rampamutterit valmiina


Seuraavaksi jalkojen pohjat oikeaan kulmaan


Jiirisahan ääreen hetkeksi


Seuraavaksi taas vähän lisää viisteitä


Viisteet ajoin vannesahalla. Näiden pitkien pätkien sahaaminen oli todella mukavaa, mutta myös pirun tarkkaa hommaa. Tarkkuutta vaativissa kohdissa kuuntelin musiikkia laidasta laitaan, välillä vanhaa Metallicaa ja Graveyardia, välillä taas The Cinematic Orchestraa ja Dirk Maassenia. Sahaamisen jälkeen tasoitin pinnat oikohöylällä.


Jalan sivut piti vielä sahata ja höylätä. Jalkojen profiili on alhaalta 30x30mm ja ylhäältä 44x50mm.


Ensimmäisen valmiin jalan kokeilua tukipuuhun


Tässä näkyy missä järjestyksessä tein viisteet


Muotoon sahattujen ja höylättyjen jalkojen kokeilua tukipuihin


Rampamutterin syvennys häiritsi, asialle oli tehtävä jotain


Otin pätkän 15mm tankoa


15mm tangosta piti hioa milli pois jotta tanko mahtuu rampamutterin syvennykseen


Tiukka sovite on hyvä sovite


Sorvilla oli hyvä porata tankoon reikä


Ontto pyörötanko eli puinen putki


Sahasin putkesta sopivan paksuisia holkkeja ja painoin holkit reikiin


Jalkojen päädyt puisten holkkien kanssa. Tämähän ei tule näkymään yhtään mihinkään, mutta minkäs sille voi jos joku häiritsee niin silloin se häiritsee. Nyt tämäkin tuli viimeisteltyä.


Tukipuuhun tein jigin avulla jalkojen reiät




Reiän läpi tuli m8 pultti mihin sai jalan kiinnitettyä. Tarkkasilmäiset huomaavat että pultille porattu reikä on tiukka ja joidenkin mielestä pultin pitäisi päästä liikkumaan reijässä vapaasti. Joka tapauksessa, asiaa puntaroituani tein tämän niin että pultti pysyy tiukasti paikoillaan ja jalka kierretään pulttiin kiinni. Jalan ja tukipuun väliin tuli vielä lopuksi liima, eli pulttiliitoksella oli kaksi tehtävää, helpottaa liimausta ja vahvistaa liitosta.


Valmiin jalasparin näkeminen miellytti ja motivoi jatkamaan työtä eteenpäin


Jalat pysyivät hyvin pystyssä, eli olivat ihan tarpeeksi suorassa.


Vaikka tämä oli puutyö, niin välillä piti päästä työstämään metallia…


4mm ruostumattomasta levystä tuli vahvikkeet jalkojen ja pöydän kannen väliin


Muodon piirsin mallin mukaan


Tilatuissa levyissä ei ollut ihan hirveästi ylimääräistä leikkausvaraa


Kulmahiomakoneella turhat kappaleet pois


Toinen valmis, vielä toinen samanlainen


Jalkojen jälkeen pääsin tekemään kantta


Höyläämisen ja sahaamisen jälkeen piti taas kokeilla jalkoja


Puristin kannen rimat nippuun vielä viikoksi, jotta ovat taatusti suoria


Sillä välin oli hyvä porata parit reijät


Reiät tulivat pulttien kohtaan


Ennen kansilevyn puolikkaiden liimausta piti taas kokeilla jalkoja


Domino-tapeilla kohdistin kannen rimat, että rimat eivät ala liukumaan liimatessa


Liimat väliin ja puristimet kireälle


Kannen toinen puolikas. Kansilevyn koko oli 750x1800mm eikä se olisi mahtunut tasohöylään. Tämän vuoksi kansi piti tehdä kahdesta osasta.


Kannen kummatkin puolikkaat, keskelle jäävän railon kanssa


Kannen päätyihin railon kohtaan tuli kappale, joka yhdistää kannet toisiinsa. Tähän porasin reiät pylväsporakoneella


Nastan avulla painoin merkit kansilevyihin


Jigin avulla reiät




Välipalikan kokeilua. Nyt välipalikka piti enää muotoilla sopivaksi


Oikohöylällä aluksi toinen reuna 45 kulmaan


Muodon piirtäminen helpotti tätäkin aika paljon


Toinen puoli pyörösahalla niin kulma on varmuudella 90 astetta


Valmis


Kappaleet kahteen osaan ja viisteet päätyihin, sillä tällaiset tarvitaan kumpaankin päähän


Tapit väliin, pyörösahan terä taas 45 kulmaan ja tein reunoihin viisteet. Mitoitin kansilevyn pyörösahan mukaan ja 1800mm on 40mm paksulle levylle ehdoton maksimi. Itse asiassa terä ei olisi mahtunut pyörimään, ellen olisi viistänyt päätyjä ensin.


Ruma ja raskaan näköinen suorakulmainen särmiö


Heti parempi kun saa reunoja sirommaksi


Tässä näkyy miten lähellä kappale on terää, kun kelkka on ääriasennossa. Kauhean montaa senttiä ei jäänyt kappaleen ja terän väliin.


Kansilevyt puristimilla kelkkaan kiinni ja  ajoin pöydän keskelle tulevan railon viisteet


Tämä oli kohtalaisen tarkkaa hommaa myös eikä virheisiin oikein ollut varaa


Myös kansilevyä tehdessä oikea järjestys oli tärkeää. Tarkan reiän poraaminen kohtisuoraan kappaleeseen oli huomattavasti helpompaa ennen viisteen sahaamista. Viisteen sahaamisen jälkeen reikä oli valmiina oikeassa kohtaa


Välipalikan mallausta kansilevyn viisteisiin


Kannet liitin tappiliitoksella, tappina käytin 8mm ruostumatonta pyörötankoa




Laitoin liimaa väliin ja puristin kannen kiinni


Kansilevy yhtenä kappaleena


Railon päälle piti vielä liimata pienet rimat


Nyt kannessa oli kaikki puutavara yhtenä kappaleena, enää hiomiset ja reunojen viisteet


Aika pitkä toblerone


1800mm pitkä kappale piti olla terään kohden täysin kohtisuorassa, jotta reuna pysyi tasaisena koko matkalta


Kannen viisteet tehty


Valmis kansilevy


Jalkojen ja kannen väliin jäävä levy piti vielä viimeistellä


Reunojen kiillotusta


Jalat tuli ruuveilla kiinni, jotta pöydän pystyy joskus purkamaan


Teräslevyyn vielä reiät ruuveille


Tässä vaiheessa näin viimeistä kertaa holkit ja sanoin niille heipat, levitin liiman ja kiristin jalat kiinni


Kiristin ruuvit kiinni ja kokeilin että jalat eivät heilu


Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului valaisimen integroiminen pöytään. Valaisimeksi valikoitui Jacob Jacobsenin Luxo L-1P. Ajaton 70-luvun valaisin, joka on mittasuhteiltaan sopivan kokoinen pöytään ja kestää aikaa


Reijän mitoitin mahdollisimman lähelle reunaa, kuitenkin siten että jalan levy toimii stopparina


Valaisin jäi juuri sopivasti ilmaan


Valmis!







Pöydän mitat: korkeus 740mm, syvyys 750mm ja leveys 1795mm.

Pedagogisena näkökulmana toimi omien mielenkiinnon kohteiden mukaan tuotteen suunnittelu ja suunnitelman mukaan tuotteen valmistaminen käytettävien välineiden ja aikataulujen sallimissa rajoissa. Alakoulun teknisen työn tunneilla ihan näin mittavaa projektia ei ole mahdollista tehdä, mutta kurssityön tarkoitus oli viedä omaa tekemistä eteenpäin ja kokeilla oman osaamisen rajoja.